Nämä olivat ensimmäiseni. Yleensä inhoan käydä messujen tönivässä tungoksessa, mutta lukeva ja kirjoittava kansa on fiksumpaa. Vaikka väkeä oli paljon, messuilla oli ilmavaa, kukaan ei tallonut varpaille tai tökännyt kyynärpäätä kylkeen.
Ensimmäisenä osuimme sattumalta Siiri Enorannan haastatteluun. En ehtinyt kuulla kysymystä, mutta vastauksessaan Siiri kertoi kokevansa julkisuudessa esiintymisen vieraaksi ja oudoksi. Hän kyllä myönsi sen olevan välttämätöntä kirjojen myynnin edistämiseksi, mutta tunnustautui kirjailijankammiossaan viihtyväksi erakoksi. Voi miten upeasti tuo ujo ja herkkä nuori nainen esiintyi! Siirin seuraava kirja on dystopia, jonka päähenkilöinä ovat rakastavaiset pojat.
Siiri Enoranta kertoo kirjailijuudesta. |
Seuraavaksi suuntasin kohti BoD:n pistettä, ihan kartasta piti katsoa sen sijainti. No niin, luonnollisesti se sijaitsi ihan perimmäisessä nurkassa. Ständi oli typötyhjä, joten rohkenin nappaaman tuon kuvan ja paljastamaan BoD:ilaiselle minkä kirjan olin kirjoittanut. Pukinkonttiin haalin Meidän Milla-kirjan. Lähtiessäni osastolle oli saapunut lisää väkeä, ihan viisi :-)
Jossain tuolla se on, muiden samanmoisten joukossa. |
Kiertelimme tyttären kanssa lisää ja hän jumittui Otavan lastenkirjaosastolle. Samaan aikaan Otavan lavalla esiintyi Riikka Pulkkinen. Hän oli juuri lukemassa koskettavaa katkelmaa Vieraasta. Taas osuin kohdalle haastattelun ollessa loppusuoralla. Pulkkinen osasi ottaa yleisönsä, huumaannuin ja jonotin kiltisti nimmarin. Vaikka en yleensä tee niin. Kirjailijat on keski-ikäisen rokkareita!
Riikka Pulkkinen siteeraa kirjaansa. |
Yleisön seasta tuli bongattua vielä seuraavat kirjailijat: Johanna Sinisalo jutteli henkeviä kahvitilassa, Virpi Hämeen-Anttila kiiruhti jonnekin ja sitten kuvittelin nähneeni Marko Kilven.
Tuomas Kyrö on livenä pitkä mies. |
Tuomas Kyrö seisoi vieressämme kun osuimme Liken dekkarikilpailun palkintojenjakoon. Onnittelut kisan voittajalle Milla Ollikaiselle!
Suttuisessa kännykkäkuvassa ainakin Milla Ollikainen ja Liken Pentti Haanpää |
Messut olivat yllättävän ihana kokemus, oli kiehtovaa kierrellä messuilla oikeiden kirjailijoiden keskellä tällaisena wannabeena. Etenkin Siiri Enorannan esitys pisti miettimään, tuohon hullunmyllyynkö minäkin hinkuan? Juu en. Fiilis oli messujen jälkeen kuitenkin inspiroitunut.
Ainoa pettymyksentapainen tunne liittyy siihen, että olin paikalla väärään aikaan. Vasta jälkikäteen huomasin, että myös Vera Vala vieraili messuilla. Vaikka yritin etukäteen tiirailla osallistuisiko hän. Voi höh, kunpa olisin tiennyt etukäteen :-( Olisin suunnitellut reissuni ajankohdan toisin, olisi ollut mukavaa nähdä hänet livenä. Ensi vuonna sitten uudestaan!
Tyhjin käsin ei tarvinnut messuilta palata, uutuuksien lisäksi tein myös divarilöytöjä :-) Christien teos onkin tuplakirja, toinen puoli on Roal Dahlin Joku kaltaisesi.