lauantai 6. heinäkuuta 2013

Tappio vai voitto

Tämä blogi on melkein näivettynyt, kuivunut kasaan. Niin kuin minäkin. Onneksi alkoi kesäloma, sen elvyttävä ja raikastava vaikutus on puhaltanut minuun uutta eloa. On ollut aikaa miettiä mitä haluan ja mihin laittaa energiani. On syntynyt päätöksia jotka ovat minun voittoni, mahdollisesti nykyisen työnantajan tappio. Mutta ei siitä sen enempää, nythän on loma :-)

Sain iloisen uutisen Taivalkosken suunnalta, uutisen joka olisi voinut olla tappio mutta omalta osaltani se oli ehdottomasti voitto. Ajan loppu sai kunniamaininnan Möllärimestari-kilpailun romaanisarjassa :-) Kirjani sijoittui viidenneksi neljänkymmenenkahden muun teoksen joukosta - olen tyytyväinen.
Lähetin kirjan mukaan kilpailuun saadakseni siitä arvion.  En edes unelmoinut sijoittuvani, joten tanssin ilosta uutisen saatuani. Sananmukaisesti. Olen ilmeisesti kineettinen ihminen; jos koen suuria ilontunteita ne ilmenevät myös fyysisinä pakko-oireina, pomppimisena, tanssimisena ja koikkelehtimisena. Silloin olen kuin pieni lapsi, jonka sisälle suuri iloenergia ei enää mahdu pakkautumaan.

Itse arvio oli antoisaa luettavaa ja auttaa minua uuden kirjan työstämisessä. Pitääkin varoa liioittelemasta liikaa, kuten sorruin tekemään Ajan lopussa. Mutta tämä kunniamaininta itsessään on kannustin, joka houkuttaa jatkamaan kun epätoivo uhkaa iskeä. Kiitos Taivalkoski ja Päätalo-instituutti omakustannekirjallisuuden ja ylipäätään kirjallisuuden tukemisesta ja kannustamisesta!

Tästä on hyvä jatkaa heinäkuista leppeätahtista nanoilua lomailun lomassa. Tavoitteenani on kirjoittaa heinäkuussa vaivaiset 10 000 sanaa, toistaiseksi tahti näyttää varsin realistiselta. Tämä sanamäärätavoite jättää aikaa myös editoinnille. Edellinen nano osoitti, etten osaa olla editoimatta. Editointi toimii hyvänä alkuruokana kirjoitusflowhun pääsemiseksi. Monet kirjoitusoppaat tosin suosittelevat raakatekstin kirjoittamista ensin ja editointivaihetta seuraavaksi. Mikä on sinun suhteesi editointiin?